Uskon kirjallisilla juurilla

Suomen Helluntaiherätyksen kustannustalo Aikamedia viettää tänä vuonna toimintansa 90. juhlavuotta. Monen vuosikymmenen mittainen historia tarkoittaa tuhansia uusia nimikkeitä ja satojatuhansia niteitä kristillistä kirjallisuutta. Sillä on ollut merkittävä vaikutus helluntaiherätyksen leviämiseen.

Kristinuskon kirjalliset juuret löytyvät Raamatusta. Apostolien teoissa Filippos tapasi etiopialaisen hoviherran, joka tutki profeetta Jesajan kirjaa. Filippoksen keskeisin kysymys oli, ymmärsikö hoviherra, mitä luki. Kahden matkaajan tapaaminen muodostui keskusteluksi, joka johti hoviherran uskoontuloon ja kristillisen kasteen ottamiseen.

Roomalaiskirjeessä Paavali haastaa lukijoitaan miettimään, mistä usko syntyy: Kuinka voi pyytää Jumalan apua, jos ei usko? Kuinka voi uskoa, jos ei ole kuullutkaan Jumalasta? Kuinka voi kuulla, jos kukaan ei kerro, ja kuinka voi evankelioida, ellei evankelistaa lähetetä? Paavali osoittaa, että usko syntyy Sanan kuulemisesta, ja se puolestaan on kiinteästi sidoksissa Jeesukseen. Hän on Logos, Sana itse.

Jumala on sekä suullisen että kirjallisen viestinnän mestari. Siksi luku- ja kirjoitustaidon voi katsoa olevan hänen suunnitelmansa ihmiskunnalle. Maailmassa on kuitenkin monia kansoja, joilla ei vieläkään ole kirjoitettua kieltä ja jotka eivät ole kuulleet evankeliumia. Suomen helluntaiherätys vastaa omalta osaltaan tähän haasteeseen.

Siinä missä lukutaitoa viedään vieraille kieli- ja kulttuurialueille, suomalaisten lukemisen osaaminen on rapistumassa. Ylen toimittaja Pasi Peiponen otti 6.3.2016 kantaa suomalaisten viestintäosaamiseen. Hieman kärjistäen hän toteaa, että Suomeen on kasvamassa sukupolvi, joka ei enää osaa lukea kuin kolme riviä tekstiä ja hädin tuskin pystyy kirjoittamaan nimensä. Viime syksyn pakolaistulva osoitti, miten rajallista on elää ja toimia lukevien maailmassa, jos ihmisellä itsellään ei ole muuta kuin puhekielensä. Kyky kirjoittaa ja lukea antavat enemmän kuin turvapaikan. Ne kuuluvat tasa-arvoiseen ihmisyyteen.

Uskovilla on mahdollisuus – ja jopa Raamatun pohjalta nouseva velvollisuus – vaikuttaa nouseviin sukupolviin, ei ainoastaan lähetyskentillä, vaan myös Suomessa. Kristillisen kirjallisuuden laajassa valikoimassa on hienoja välineitä, joilla voi avata uskon maailmaa ja oppia lisää Jumalan suurista periaatteista.

Niiden, jotka osaavat lukea, kirjoittaa ja tulkita tekstejä, tulee pitää huolta siitä, että aikakausien vaihtuessa usko Jumalaan säilyy ja kansalaiset voivat yhä ammentaa viisautta ja etsiä elämän suuntaa Raamatusta ja kristillisestä kirjallisuudesta.


Outi M. Kättö
Kirjoittaja on Aikamedia Oy:n kustannuspäällikkö.